Kategorian arkistot: tiede

Kuiva iho tarvitsee kosteutta, ja Mai SKIN™ tuo sitä luonnollisesti

Mai skin

Kuivan ihon toiminta on häiriintynyt, ja on mahdollista, että talvella kuivuva iho on keväällä erityisen herkkä reagoimaan lisääntyneeseen auringonpaisteeseen. Ei siis ole yllättävää, että talvikuiva iho saattaa kärsiä keväällä aurinkoihottumasta.

Mistä ihon kuivuminen johtuu

Iho kuivuu, jos ihon luontaisen suojamekanismin toiminta on heikentynyt. Ihon uloimman kerroksen kuolleet solut, sarveissolut, muodostavat ns. ihon läpäisyesteen. Läpäisyeste on ohuimmillaan vain millimetrin sadasosan paksuinen. Silti se toimii lähes täydellisenä ihon vesieristeenä. Pelkkä sarveissolujen kerros ei olisi vedenpitävä ilman soluväleihin pakkautuvaa, ihon elävien solujen tuottamaa hyvien rasvojen seosta, joka koostuu keramideistä, vapaista rasvahapoista ja kolesterolista.

Läpäisyeste rajoittaa veden haihtumista ihosta ja tukee ihon kosteustasapainon säilyttämistä. Sillä on elintärkeä rooli ihon hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Hyvin toimiva läpäisyeste tarjoaa myös suojaa atooppiselle iholle, sillä se vähentää ihoa ärsyttävien allergeenien vaikutusta. Läpäisyesteen keskeinen rooli ihon hyvinvoinnin ylläpidossa tunnistettiin jo vuosia sitten (Elias ym. 1980), ja ihon läpäisyesteen  tutkimus jatkuu edelleen hyvin aktiivisena (Dinulos ym. 2018; Natsume & Ohya 2018).

Mikko Griinari

Kirjoittajasta:  Mikko Griinari vastaa Mai™-ravintoöljyjen tuotekehityksestä. Hän on ravitsemustieteilijä ja rasvahappotutkija, joka on väitellyt Cornellin yliopistosta USA:ssa vuonna 1996. Hänellä on dosentuuri Helsingin yliopistossa. Mikko vastaa myös lemmikkien Nutrolin®-tuotesarjan kehittämisestä.

Miten ihoa voidaan kosteuttaa?

Ihoa kosteuttavilla voiteilla ja emulsioilla pyritään jäljittelemään ihon läpäisyesteen rasvan koostumusta, mutta niiden vaikutus on lyhytaikainen. Ihon pintaan levitettävät rasvat voivat myös häiritä luonnollisen läpäisyesteen muodostumista (Li ym. 2018). Paras tapa vahvistaa ihon läpäisyestettä on huolehtia ihon hyvinvoinnin kannalta tärkeiden rasvahappojen saannista. Omega-6 linolihappo on tärkein läpäisyesteen rasvan muodostumista tukeva rasvahappo (Elias ym. 1980; Feingold & Elias 2014; McCusker & Grant-Kels 2010). Linolihappo on ns. välttämätön rasvahappo, eli ihmisen on saatava sitä ravinnosta. Kokemus on osoittanut, että linolihapon vaikutusta voidaan täydentää omega-3 sarjan välttämättömällä rasvahapolla, alfa-linoleenihapolla sekä näiden kahden välttämättömän rasvahapon aineenvaihduntatuotteilla, gammalinoleenihapolla (GLA) ja stearidonihapolla (SDA), joiden muodostuminen on heikentynyt kuivassa atooppisessa ihossa (Ziboh & Chapkin 1988).

Ravinnon rasvahappotäydennyksenä voidaan käyttää kasvien siemenöljyjä. Esimerkiksi auringonkukka- ja hampunsiemenöljy sisältävät runsaasti linolihappoa, pellavaöljy sisältää alfa-linoleenihappoa, rohtopurasruohoöljy sisältää GLA:ta ja ratamoneidonkielen öljy sisältää stearidonihappoa. Mai SKIN™ –ravintoöljy sisältää kaikkia näitä öljyjä, ja lopputuloksena on ainutlaatuinen rasvahappokoostumus, joka on patentoitu sekä Euroopassa että USA:ssa (Griinari & Bruheim 2016).

Mai_basic and lemon-1

Kirjallisuusviitteet:

Dinulos J.G. , Trickett A., Crudele C. (2018). New science and treatment paradigms for atopic dermatitis. Curr Opin Pediatr. 30(1):161-168.

Elias, P.M., Brown B.E., Ziboh V.A. (1980). The permeability barrier in essential fatty acid deficiency: evidence for a direct role for linoleic acid in barrier function. J Invest Dermatol. 74(4):230-3.

Griinari, M. & Bruheim, I. (2018). Lipid composition for the prevention or treatment of skin problems. US. Patent 9931312.

Li Z., Hu L., Elias P.M., Man M.Q. (2018).  Skin care products can aggravate epidermal function: studies in a murine model suggest a pathogenic role in sensitive skin. Contact Dermatitis. 78(2):151-158.

Natsume O., Ohya Y. (2018). Recent advancement to prevent the development of allergy and

allergic diseases and therapeutic strategy in the perspective of barrier dysfunction. Allergol Int. 67(1):24-31.

Feingold K.R., Elias P.M. (2014). Role of lipids in the formation and maintenance of the cutaneous permeability barrier. Biochim Biophys Acta. 1841(3):280-94.

McCusker, M.M. & Grant-Kels, J.M. (2010). . Healing fats of the skin: the structural and immunologic roles of the ω-6 and ω-3 fatty acids. Clinics in Dermatology (2010) 28, 440–451.

Ziboh V.A.  & Chapkin R.S. (1988). Metabolism and function of skin lipids. Prog Lipid Res. 27(2):81-105.